"Selitysten ja selittelyjen takana 26v. nainen. Äiti kohta kolmelle, vaimo yhdelle. Ehta pohjalaanen."

13. maaliskuuta 2013

Itsekuri - lähti yhtä nopeesti kun tuliki

Lauantaina mässäiltiin urakalla, ihanan pojan 1v kemuissa.
Sunnuntaina mässäiltiin urakalla, ihan vaan kotisohvalla. 

Ja maanantaina alotin jälleen kerran sen terveellisemmän elämän.
Alku menikin hyvin, koko päivä terveellisiä ruokia ja illalla tehokas kahvakuulatreeni.
Mieli oli hyvä myös tänä aamuna. Ja terveellisellä aamupalalla lähti päivä käyntiin.
Klo 12 piti olla pukusovituksessa, ja laukkuun sujahti evääksi myslipatukka.

kuva
Sitten olikin se pukusovitus. 
Mulle sanottiin, ettei saa sit laihtua, tai puku ei enää istu.
Jouduttais kaventaan pukua. Ja se ei oo ilmasta. 
Woooot? Mä kun just olin saanu hyvän alun kohti kiinteempää vartta!
Siis pitääks mun jäädä höttöseks, ettei tuu lisäkuluja?
Mai kaad, nouuuu..

Noh, käsivarsia saa onneks reenata miten paljon tykkää, ja ne onkin pakko kiinteyttää.
En vain kestä mun käsiä, ne on kaameet :D

Pukusovituksesta jäi kuitenkin hyvä mieli, helman lyhennykset ja nostot katottiin, seuraavaksi nään tuon rakkaan tantun 4.6. Can't wait!

kuva täältä. Ei kuitenkaa se mun puku ;)
Mutta mitä tapahtuikaan sovituksen jälkeen?
Kurvasin kaason kans cittariin, ettiin pojille kravatteja. Ei löytyny. Olin täs vaihees jo unohtanu myslipatukan, joten suuntasin ruokahyllylle maha kuristen.
Otin mukaani Elovena-välipalajuoman. Vaikka ne on pahanmakusia. Mutta kun terveellistä, nih!
Ja sitten mentiin kassalle.
Keväisen narsissiruukun ja välipalajuoman lisäksi hihnalle pujahti muutakin.
Nimittäin pätkispatukka. Mutta yksi vain!

Miten tää taas näin meni? Reilu vuorokausi tervettä elämää ja taas sorrun? Säälittävä itsekuri, tai siis sen totaalinen puutos. Huoh.
Mut kun, eiks aina sanota et elämäntapamuutos pitää alottaa pikkuhiljaa?
Niin eiks oo oikeutettua ostaa pätkis-pussi sijaan pätkis patukka? 
Ja jos mun ei saa laihtua hääpuvun takia niin eiks se ollu sit vähä niinku kans oikeuttava tekijä 
tähän repsahtamiseen? Eikö? 

kuva
Voi pojat.. Noh, tulin kuitenki töihin ja eväänä on mangopiltti, maitorahka ja omena. Hoitsujen herkkukaappiin kurkkasin, mut sielä onneks ei ollu karkkia. Mä ehkä jotenki nuo keksit ja korput pystyn välttään, karkille en sano koskaan ei :D

Mut asiasta toiseen, voin kertoo et eteläpohjammaa tulvii. Lumesta. 
Tänään tuli (tulee edelleen) niin hemmetisti lunta ettei tosikaan.
Ajoin töihin niin auto jäi jumiin keskelle pihaa. Loikin hakeen etuovelta kolaa ja kahlasin puoleen reiteen asti lumihanges. Ja tein vartin lumitöitä et sain auton irti ja parkkitilaa sen verran et mahtuu auto jonnekin.
Samas tohinas tuli traktori auraamaan. Veti kerran auran leveydeltä pihan poikki, vaikka kyllä näki et mä oon sielä lumen keskellä vankina. Sit otti ja lähti?! Reilukerho. Juuri olin saanu autoni parkkiin ja sain tehä uudet lumityöt, kun rakkorimies jätti metrin lumivallit mun ja iltatyöntekijän autojen taakse. 
Mur. Ei oo mun juttu tää talvi. Eikä tää lumi. Eikä tommoset rakkorimiehet.
Eikä se itsekurikaan.

Niin että tarvoppa siinä sitte!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kootuista kommenteista! :)